Iltalehti kertoo, että elokuun lopulla Sysmässä kävi mertaan suurin Suomessa koskaan tilastoitu täplärapu. Lahtelaisen Tane Malolan pyydystämä rapu oli kalatalousneuvojan varmistamien mittausten mukaan 19,8 senttiä pitkä ja painoi 251 grammaa. Saksien pituus oli 53 milliä. Ennätysrapu aiotaan täyttää ja asettaa näytille Hämeen kalatalouskeskukseen. Edellinen rekisteriin kirjattu ennätysrapu oli 17,5 senttiä pitkä. Lisäksi Säkylän Pyhäjärvestä on tiettävästi saatu 18-senttinen täplärapu, jota ei kirjattu rekisteriin.
Selkärangattomat-luokan arkisto
Selkärangattomat verkkosyöttenä 
Suomeen on tänä kesänä vaeltanut paljon ohdakeperhosia. Kuva: Kabir Bakie; CC-by-sa 2.5
YLE Uutiset kertoo, että Kemijärvellä havaittiin sunnuntaina harvinaisen suuri määrä ohdakeperhosia: entisen sellutehtaan jätejärven vieressä oli havaitsijan laskujen mukaan yhdellä kertaa 300 perhosta ruokailemassa hietapitkäpaloissa ja pietaryrteissä. Suomen Perhostutkijain Seuran mukaan Etelä- ja Keski-Euroopasta on tänä kesänä vaeltanut Suomeen poikkeuksellisen paljon ohdakeperhosia. Ohdakeperhosten lisäksi havaitsija oli nähnyt jätejärvellä myös viisi Lapissa harvinaista amiraaliperhosta.
Espanjansiruetana voi aiheuttaa suurta tuhoa puutarhassa. Kuva: Håkan Svensson; GFDL 1.2+ / CC-by-sa 3.0
Savon Sanomat kertoo, että niinsanottua tappajaetanaa eli espanjansiruetanaa on löytynyt joukoittain Kuopiosta. Savon Sanomien haastatteleman kaupungin ympäristötoimiston edustajan mukaan Kuopiosta on aiemmin löydetty vain yksittäisiä espanjansiruetanoita, mutta toissapäivänä Leväseltä löydettiin etanoita kymmenittäin. Ilmoitukset etanahavainnoista ovat hänen mukaansa tärkeitä, koska etanat voivat aiheuttaa suurta tuhoa puutarhoissa, ja ne täytyy päästä heti hävittämään.
Asukkaat ilmoittivat Leväsen etanoista, kun ne nousivat ojasta kevyenliikenteen väylälle. Osa etanoista vietiin elävinä Kuopion luonnontieteelliselle museolle, loput tapettiin ja piilossa olleille asetettiin olutsyöttejä.
Täplärapukanta on kolmen vuoden seurannassa vahvistunut. Kuva: KENPEI (kontrastimuunnelma); GFDL 1.2+ / CC-by-sa 3.0
YLE Uutisten kotimaanosaston lisäksi useimmat alueosastot kertovat tänään alkavasta ravustuskaudesta. Rapujen pyynti alkaa puoliltapäivin koko maassa lukuunottamatta Lappia, missä kausi alkaa ensi sunnuntaina. Kouvolan Repovedellä puolestaan otettiin varaslähtö, sillä siellä tavattiin pyynnistä toistakymmentä rapumertaa jo lauantai-iltana, vaikka kausi alkaa sielläkin vasta tänään. Ennenaikainen ravustus käsitellään Kouvolan poliisin mukaan todennäköisesti kalastusrikkomuksena, josta on seurauksena päiväsakkoja ja takavarikoitujen pyydysten menetys valtiolle.
Lahden aluetoimituksen mukaan rapujen kuorenvaihto on isoissa vesissä vielä kesken, ja niinpä esimerkiksi Päijänteestä ja Ruotsalaisesta odotetaan kunnon saalista vasta elokuun puolella. Tavanomaista parempaa saalista ennakoidaan ainakin Etelä-Savossa sekä Keski-Suomessa, missä edelliskaudelta sekä joki- että täplärapuja jäi vesistöihin runsaasti.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) mukaan myös valtakunnallisesti vesiin jäi viime syksynä paljon rapuja, mikä ennakoi hyviä saaliita. Rapusaalisseuranta kertoo vahvistuvista täplärapukannoista: täplärapujen yksikkösaalis (saalis yhtä mertayötä kohti) on kasvanut lähes 50 prosenttia kolmessa vuodessa.
Jokirapukantojen tila sen sijaan on ennallaan. Jokirapukannat aikoinaan romahduttanut rapurutto ei ole hävinnyt, ja täplärapujen mukana kulkeutunut uusi ruttotyyppi sairastuttaa myös jokirapuja. RKTL:n mukaan Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa diagnosoidaan toistakymmentä ruttotapausta vuosittain. Ruttotapausten määrä ei kuitenkaan ole kasvanut. Tänä vuonna on todettu neljä varmistettua tapausta, mikä on vuodenaikaan nähden tavanomainen määrä.
YLE Uutisten siteeraaman ProAgrian edustajan mukaan uuden rapukannan perustaminen ruton tuhoamalle alueelle istuttamalla voi kestää yli 10 vuotta. Rapuja ei kuitenkaan saa siirrellä omin päin vesistöstä toiseen, koska siirretyt täpläravut voivat tuoda mukanaan ruton ja tartuttaa paikallisen jokirapukannan. Myös pyydysten hyvä desinfiointi on välttämätöntä taudin leviämisen ehkäisemiseksi.
- Jokirapu Wikipediassa
- Täplärapu Wikipediassa
- Kouvolan Repovesi OpenStreetMapissa
- Päijänne Wikipediassa
- Ruotsalainen Wikipediassa
- Rapurutto Wikipediassa
- Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kotisivusto
- ProAgrian kotisivusto
Lisää aiheesta
- Lapin Kansa: Kemijoella ravustusta saa vielä odottaa. “Pyynti alkaa Korkalon ja Rovaniemen osakuntien vesialueilla elokuussa Laurin-päivän tienoilla, jos alkaa.”
- YLE Uutiset: Pohjalaisvesien rapukantaa elvytetään Kuortaneella
- YLE Uutiset: Rapusaaliis vaihteleva (Etelä-Savo)
- YLE Uutiset: Keskisen Kemijoen ravustuskausi alkaa ensi viikolla
- YLE Uutiset: Rapusaaliit vaihtelevat alueittain (Lahti)
Kuiva hellejakso hillitsisi lehtokotiloiden lisääntymistä, liikkumista ja syömistä. Kuva: Bernd Haynold (rajaus); GFDL 1.2+ / CC-by-sa 3.0
Aamulehden siteeraama eläinmuseon tutkija uskoo, että tämänvuotinen lehtokotilokanta rikkoo ennätyksiä. Mikäli heinäkuussa ei ole vähintään viikon mittaista sateetonta ja helteistä jaksoa, myös kotiloiden aiheuttamat tuhot saattavat syksyllä kasvaa ennätysmäisiksi. Helteinen ja kuiva jakso saisi kotilot lopettamaan syömisen, liikkumisen ja munimisen.
Myös lehtokotiloa harvinaisempi ja isompi, 7-14 senttiä pitkä espanjansiruetana tekee tuhoja kasvimailla. Kuolleita lajitovereitaan syövää eläintä kutsutaan myös tappajaetanaksi. Niiden kannan suhteen kesästä on tutkijan mukaan tulossa tavanomainen.
YLE Uutisten mukaan Turun biologisen museon tämän kesän ensimmäisellä Ötökkäsafarilla löydettiin muun muassa harvinainen käärmekorento. Ötökkä löytyi biologisen museon pihalta. Aiempina vuosina esihistoriallisen näköiseksi luonnehdittua käärmekorentoa ei safareilla ole havaittu. YLE Uutisten haastatteleman safarivetäjän mukaan runsaat sateet ovat tuoneet lukuisia pikkueläimiä maan pinnalle.
Ötökkäsafarilla 4–12-vuotiaat lapset tutustuvat ötököiden kiehtovaan maailmaan. Lapset oppivat tunnistamaan selkärangattomia eläimiä eli ötököitä ja saavat tietoa niiden elintavoista. Safareita järjestetään ajalla 7.7.–24.7 kaksi kertaa päivässä tiistaista perjantaihin.
Mäkpe on käynyt keskiviikkona Kullaalla kuvaamassa korentoja. Isolampikorennon, sirolampikorennon, täpläkiiltokorennon ja vaskikorennon lisäksi kamera tallensi Tammen tilan sillalla minkin.
Karjalainen kertoo, että jo kolmasosa Itä-Suomen mustikkasadosta on kadonnut perhosentoukkien suihin. Tuho ulottuu Punkaharjulta Kainuuseen. Perhosen lajista ei ole vielä varmuutta. Karjalaisen mukaan pääepäilty on kangastalvikääriäinen, jonka toukat syövät tavallisesti varpukasvien, kuten mustikan ja puolukan lehtiä. Tänä kesänä toukat ovat kuitenkin syöneet mustikan ja jonkin verran myös puolukan raakileita. Toukkien syömät raakileet kuihtuvat, eikä niistä tule marjoja.
Mustikoita syövän lajin selvittämiseksi Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat ovat keränneet toukkia. Ne kasvatetaan muutaman viikon kuluessa aikuisiksi. Epäiltyjen lajien joukko on esiintymisajankohdan perusteella rajattu suunnilleen viiteen. On myös mahdollista, että mustikkaa syöviä lajeja on kerralla useampia.
Mertensia ovum. Kuva: NOAA (muunnelma)
Suomen ympäristökeskuksen tiedote kertoo, että vuonna 2006 Itämerellä havaittu kampamaneettilaji on nyt valmistuneissa analyyseissä varmistunut arktiseksi kampamaneetiksi (Mertensia ovum). Kampamaneetin pelättiin olevan Mustallamerellä tuhoja aiheuttanut amerikankampamaneetti (Mnemiopsis leidyi). Jo viime syksynä kävi kuitenkin ilmi, että ainakin osa yksilöistä olikin toista lajia. Merentutkimusalus Aranda keräsi uusia näytteitä tammi- ja maaliskuussa, ja niitä analysoitiin geneettisesti.
Kampamaneettien tutkimus pohjoisella Itämerellä alkoi vuonna 2007. Seurannan perusteella kampamaneettien määrä on suurimmillaan talvella, pienimmillään kesällä. Kuluvan vuoden aikana maneetteja on ollut edellisvuoteen verrattuna enemmän kaikkina vuodenaikoina.
